Juuri ennen Rion kisoja uutisoitiin, kuinka keihäänheittäjä Antti Ruuskanen nousi hopealle edellisten olympialaisten mitalitaulukossa. Neljä vuotta sitten Lontoon kisoissa hopeaa heittänyt ukrainalainen Oleksandr Pjatnytsja oli käyttänyt kiellettyjä aineita ja menetti siten mitalinsa.

Tämän kahden lista ja käryt eivät varmaankaan jää tähän – dopingin testaus kulkee usein askeleen jäljessä, mutta testausmenetelmät ovat kehittyneet eteenpäin. Nykyään pystytään tunnistamaan taannehtivasti kielletyt aineet urheilijoiden vanhoista näytteistä.

Sotshin talviolympialaisissa rakas naapurimme meni doping -vilpissä vielä pidemmälle ja organisoi näytteiden vaihtamisen jo ennen testausta. Mukana manipuloinnissa oli laajempi joukko kuin pelkästään valmentaja(t) sekä itse urheilija. Samaan liemeen olivat sotkeutuneet jopa valtion urheilupomot.

Kaiken manipuloinnin takana on tarkoituksellinen ohjailu sekä harhaan johtaminen Motiiviena voimakas kansallistunto, halu menestyä ja olla muita edellä tuloksissa – matkalla kohti mainetta ja kunniaa sekä tänä päivänä myös kohti taloudellista menestystä.

Entäpä jos siirrämme tämän urheilijoiden sekä ”kansojen kisailun” verkkoon ja Internetin maailmaan?

Esimerkkinä vaikkapa verkossa tapahtuva hakukoneoptimointi.

Kuinka organisaatiomme voisi parhaiten sijoittua hakukoneiden maailmassa kilpaillen parhaasta sijoituksesta halutulla maantieteellisellä alueella?
Jos tietty tuote ja firma eivät näy käytettävän hakukoneyhtiön hakutulosten ensimmäisellä sivulla niin ”kukaan ei niitä löydä tai mene seuraaville sivuille”. Tämä on todistettu klikkausaineistolla.

Hakukonemaailmassa tiedetään myös manipulointeja. Jotkut mainostajat taannoin oivalsivat käyttää tiettyjä, jopa hakukoneyhtiön vastaisia ”sääntöjä” näkyäkseen hakutuloksissa korkeammalla kuin olisi pitänyt. Tästä hakukonevilpistä oli rangaistuksena kyseisen mainostajan poisto kokonaan hakukoneesta.

Hakutulosten järjestyksellä on myös toisenlainen vaikutus: mitä ylemmäksi ensimmäisellä sivulla hakutulos (=mainos) on sijoitettu hakukoneyhtiön toimesta sitä useammat ihmiset uskovat sen sisältöön ja luotettavuuteen. Ilmiö perustuu siihen, että ”jokin ulkopuolinen voima” on mitannut eri verkkosivustoja keskenään ja asettanut ne paremmuusjärjestykseen. Tuotteen taikka palvelun laatua sekä luotettavuutta ei olla mitattu Googlen, Bingin taikka Yahoon toimesta – esimerkkeinä nämä kolme suosittua hakukoneyhtiötä.

Paremmuusjärjestys ei siis perustu tietyn tuotteen tai palvelun paremmuuteen vaan siihen, kuinka hyvin hakukoneyhtiön omaa säännöstöä ja pistelaskumekanismia on noudatettu. Urheilutermein: ”pärjätään kohtuullisella harjoittelulla hyvin kisassa tuntemalla arvostelutuomareiden pistelaskutavat”.
Se ei ole manipulointia vaan opittua osaamista, jota voi ostaa palveluna talon ulkopuolelta.